Älykkään kodin palvelujen kehittäminen IoTTia hyödyntäen

Oulun Ammattikorkeakoulussa (Oamk) on pilotoitu IoTTi-mallia aikavälillä 12.04.2019. – 17.08.2019. Pilotointi on osa Oamkin toteuttamaa IoTTI-hankkeeseen kuulumatonta 15 opintopisteen opintokokonaisuutta. Koulutuksen kohderyhmänä ovat tietojenkäsittelyn tradenomin tutkintoa suorittavat opiskelijat, sekä avoimen ammattikorkeakoulun, erikoistumis- ja täydennysopintojen kautta kaikki koulutuksesta kiinnostuneet. Tämä tukee mm. Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen strategiaa.

Koulutusta suunniteltaessa pilotoitiin IoTTi-projektissa kehitettyä yhteistoimintamallia. Pilotissa sovellettiin seuraavia yhteistoimintamallin kohtia tarpeen mukaan:

  1. Tarjouspyyntö
  2. Tarjonnan selvittäminen
  3. Toteutusaikataulu, tilat, lisenssit
  4. Kustannuslaskenta, taloudellinen perusta

Suunnitellun koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille käsitys esineiden internetin mahdollisuuksista ja palvelujen toteuttamiseen käytettävistä teknologioista.  Opintojen aikana osallistujat innovoivat ja toteuttavat pienimuotoisen esineiden internetiin perustuvan palvelun olemassa olevaan tilaajayrityksen tarjoamaan teknologiaan perustuen. Tarkempi kuvaus koulutuksesta löytyy koulutussuunnitelmasta. Varsinainen koulutus tullaan järjestämään 28.10. – 18.12.2019 välisenä aikana OAMKin lukuvuoden 2019-2020 2. periodissa.

Yhteistoimintamallin mukaisesti koulutuksen suunnittelu lähti liikkeelle keskisuurelta kansainväliseltä oululaiselta yritykseltä tulleen yhteydenoton perusteella. Yritys kehittää esineiden internetiin liittyviä teknologioita, jotka mahdollistavat erilaisten älykkäiden ympäristöjen toteuttamisen tarjoamalla kokonaisratkaisun, joka sisältää tarvittavat sensorit ja anturit sekä ohjelmistot palvelujen toteuttamiseen. Yrityksen kanssa on tehty aiemminkin yhteistyötä järjestämällä mm. Hackathon-tapahtuma vuonna 2015 yrityksen sen aikaiseen esineiden internet -teknologiaan liittyen. Varsinaista tarjouspyyntöä yritykseltä ei kuitenkaan tullut, koska koulutus järjestetään osana tutkintoon johtavaa koulutusta, jota myös sitten tarjotaan muille osapuolille eri väylien kautta (esim. avoin ammattikorkeakoulu).

Koulutustarjonnan selvittäminen tehtiin yhteistoimintamallin mukaisesti tutkimalla verkoston muiden AMKien opetussuunnitelmia sekä käyttämällä hankkeen aikana syntyneitä henkilökohtaisia kontakteja. Käytännössä tarjonnan selvittäminen onnistuu yhteistoimintamallin mukaisesti helposti. Luonnollisesti mitä enemmän korkeakouluilla on yhteistyötä opetuksen ja tutkimuksen osalta, sitä helpompaa tarjonnan selvittämien on. Esimerkiksi, jos korkeakoulut tarjoavat saman alan koulutuksia, on helppo löytää yhtymäkohtia opetussuunnitelmista ja opintojaksoista.  

Vaikkakin tarjonnan selvittäminen on sinänsä helppoa, voi yhteisten suoraan koulutukseen sopivien sisältöjen löytäminen olla haastavaa. Opintojaksojen laajuudet ja opintosuunnitelmien rakenne voivat poiketa aika huomattavastikin toisistaan, eikä opintosuunnitelmien kuvaukset välttämättä tarjoa sisältöjen kuvausta tarpeellisen tarkalla tasolla. Tästä johtuen joudutaan usein ottamaan yhteyttä opetuksen tarjoamaan AMKiin em. seikkojen selvittämiseksi. Tässäkin tapauksessa otettiin yhteyttä SeAMKin, HAMKin ja TAMKin Iotti-hankkeeseen osallistuviin henkilöihin heidän tarjoaman koulutuksen sisällön tarkempaa selvitystä varten. Tämän jälkeen voidaan vasta tehdä mahdollisesti tarjouspyyntö koulutuksesta, mikäli katsotaan, että tarjottavan koulutuksen sisältö on sopivaa ja koulutuksen hankkiminen toiselta osapuolelta on tarkoituksenmukaista. Yhteistoimintamallin mukainen tarjonnan selvittäminen on kuvattu tarkemmin koulutussuunnitelman kohdassa ”Sisällön tuottaminen”.

Yhteistoimintamallin mukainen koulutuksen toteutusaikataulu sekä käytettävät tilat on periaatteessa helppo suunnitella. Käytännössä eri korkeakoulujen lomat (esim. hiihto- ja kesäloma) ovat eri aikaan, mikä voi aiheuttaa omat haasteensa koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkiksi Oamkin kesäloma on eri aikaan kuin muilla IoTTi-hankkeeseen osallistuvilla korkeakouluilla.

Korkeakoulujen käyttämät ohjelmistolisenssit ovat yleensä tarkoitettu opetuskäyttöön ja ne eivät aina sovellu myytävään koulutukseen. Käytännössä lisenssien käyttöehdot pitää tarkistaa joka kerta erikseen. Konkreettinen esimerkki tästä on se, että joitain lisenssejä voi käyttää vain korkeakoulun omissa tiloissa, ei esimerkiksi yrityksessä annettavissa koulutuksissa tai monimuotokoulutuksissa. Yhteistoimintamallin mukaisen koulutuksen järjestämiseen liittyen lisenssit ovatkin yksi kriittisimmistä tekijöistä.

Mikäli koulutuksessa käytetään fyysisiä laitteita, tulee tämä huomioida suunnittelussa. Esimerkiksi esineiden internetiin liittyy usein erilaisia laitteita, joita tarvitaan koulutuksessa, ja joiden tulee olla opiskelijoiden saatavilla. Mikäli opetusta järjestetään usealla eri paikkakunnalla, saattaa tämä aiheuttaa huomattaviakin kustannuksia tai muita järjestelyjä. Toisaalta tämä voi säästää myös hankintakustannuksia, mikäli laitteiden yhteiskäyttö pystytään järjestämään kustannustehokkaasti.

Yhteistoimintamallin kannalta resursoinnin selvittäminen, resursointi ehdotus ja sisällön tuottaminen toimivat hyvin niissä tilanteissa missä koulutus on tuttua. Tyypillisesti esimiehillä ja opettajilla on hyvä käsitys tarvittavista resursseista. Parhaimmillaan yhdessä suunniteltu ja järjestetty koulutus on sekä tuottaja että toteuttaja AMKeille kustannustehokas tapa järjestää koulutusta.

Kustannuslaskennan osalta yhteistoimintamallin kannalta suurimmat haasteet ovat mallin vaatiman byrokratian määrä suhteessa saatavaan hyötyyn. Mikäli koulutus ei ole tarpeeksi massiivinen, on haastavaa saada yhteistoiminnasta tarvittavaa lisäarvoa, joka kattaisi esimerkiksi yhteistoimintamallin mukaisen prosessin läpikäynnistä syntyvät tuntipalkat. Kestävän kehityksenkään kannalta ei ole järkevää lähteä esimerkiksi Tampereelta Ouluun järjestämään 3 tunnin mittaista koulutusta. Mikäli koulutuksen voi järjestää verkossa, muuttuu se heti kustannustehokkaammaksi.

Koulutuksen toteutus tapahtuu 28.10.-18.12.2019 välisenä aikana suunnitelman pohjalta. Tätä ennen tehdään yhteistoimintamallin mukaista koulutuksen markkinointia ja opiskelijahankintaa. Myöskin tarkempi resursointi henkilöstön ja tilojen osalta tulee tehdä.

Tässä pilotissa testattiin myös yhteistoimintamallista tehdyn dokumentaation toimivuutta ja selkeyttä. Koulutuksen suunnittelun yhteistoimintamallin pohjalta toteutti henkilö, joka ei osallistunut hankkeessa yhteistoimintamallin toteuttamiseen. Tehty dokumentaatio sekä web-sivut osoittautuivat selkeiksi, mikä helpotti koulutuksen suunnittelua.